Hoi.

Yksi kulkee nyt kouluun pyörällä. Ja kuuntelee samalla musiikkia, matka menee nopeasti ja poljen nopeampaa 

ja kotona olen vielä ihan iloinen vaikka olenkin hikinen niskasta varpaisiin.

eikä tarvi harrastaa hiljaista yksinpuhelua, pelkään että ihmiset katsoo hulluksi.

Katsoin siinä viilettäessäni keski-ikäisiä rouvia kumoon (eilen jotkut eukot tassuttelivat keskellä tietä ja sitten pysähtyessäni valoihin alkoivat selän takana jupinan liittyen ajotapoihini...), niin, katsoin

kaupanikkunasta kuvajaistani, ja

katsoin sitten uudestaan kun

tuuli puhalsi otsatukan hienosti pystyyn

ja tämän takatukkani ja aurinkolasieni kanssa näytin aivan siltä Bertiltä Bertin päiväkirjoista.

ja katsoin vielä uudestaan, että on minulla aika hienot kintut.

 

 

nyt kuuntelen paloja Mew'n uudesta levystä NME:n sivuilla,

niin ostan sen levyn

kun raskin.

 

Paskempi juttu: läksyjä läksyjä. Ja koulunkäyntiä ei lasketa työksi. HAH. Herätys joskus kun buddha ja jumalat ja saatana ehkä nukkuu vielä ja sitten jotain pöpperöistä toimintaa, sitten klo seitsemän ja kolkyt lähden kouluun bussilla tai pyörällä ja 8.15 olen enemmän tai vähemmän iskussa ja sitten painan neljään asti mitä lie uskontoa filosofiaa ranskaa, vitut sehän on kahdeksan oikeaa tuntia, pyöräilen kotiin, juoksen sisään joko pissahädässä tai kuolemannälässä, sitten ehkä syön ja teen miljoona vuotta läksyjä ja kun katson sitten illalla Serranon perhettä tai Frendejä ja ajattelen että voi jumalauta eihän minulla ole elämää.

 

Ala-asteen äikäntunneilta muistan jotain. Sitten -sanaa EI saa viljellä ihan älyttömästi. Ja seitsemänvuotiaana kirjoitin päiväkirjaan huutomerkin kanssa Matematiikka on kivaa.

Äiti kuuntelee oopperaa ja ulkona ulkona puksuttaa joku, kuvittelin että juna koska junat on kivoja, mutta se oli LEMMINKÄINEN, mikä tiejyrä lie.

Taidan tykätä tajunnanvirrasta