mulla oli käsittämättömästi energiaa kunnes tulin kotiin. aurinko paistoi ja halusin päästä äkkiä juoksemaan. äkkiä juoksemaan. mutta. tulin kotiin. sepä se.

tänään päätin epävirallisesti että tämä "syön kuin lintu" -laihdutussysteemi ei vain toimi - fuck the fucking birds - syön kuin poika ja sillä selvä.

minulla oli tänään jotain mössöä paidanetumuksessa

psykologianopettaja sanoi totuuden että ihminen tarvitsee ehdottomasti pitkäaikaisia kestäviä ihmissuhteita

jotta selviää tai jotain vastaavaa

no haistakoon kakan

anteeksi

mutta mitä jos minulla on ihmisiä vain ihmisiä jotka kuitenkin katoavat? mites sitten suu pannaan? mutruunko, ikuiseen mutruunko?

vai mitä jos selviänkin, ilmaannunko entiseen kouluuni sitten nauramaan, hah haa, ähäkutti, tässä minä vielä olen