Tajusin tänään että olen aivan tajuttoman tyhmä.

Ilman mitään suurempaa syytä, ihan äkkiä vain.

Kävin tänään pankissa. Raha-asioita. Ja jotain sellaista. Se pankki-ihminen muistutti lapsuusajan suurta ihastustani, suurempana ja pyöreämpänä ja isompana ihmisenä vain. Olisin halunut sanoa sille että tässä minä nyt istun. Että pelastapa minut. Minä olen hukassa.

Itse asiassa taisin kertoa sille että olen hukassa. En vain muista minkä suhteen sanoin olevani niin. Voi jeesusten jeesus.

Ei kai sitä mitään tarvitsisi kertoa tuntemattomille mutta minähän sanoin jo että olen tyhmä.

Ja helkkari sittenhän se kysyi myös jotain muutakin. Että onko minulla oma piano. No onhan minulla.

Olen niin tyhmä että minun tekisi mieli pyytää pelastusta kaiken maailman ihmisiltä. Opettajilta ohjaajilta kosmetologeilta kymmeniltä kampaajilta, Fonzielta Kovan lain poliisiäijältä ja Keroucilta ja Columbolta.

Onko vähän toivotonta.