eilen luutusin

ja silti, silti

koetan nurkkaan puhaltaa pölyjä

vaan liian kaukaa,

puhallan liian kaukaa

 

pelkään kruiiik-

possunuhaa,

jos se iskee mummuskaani niin en ikinä anna anteeksi vaikken tiedä kenelle, jos se iskee minuun ja kuolen niin murehtisin mikäli voisin, koska äitini ja isäni ja aivokääpiöveljeni lukisivat muistikirjani ja kaikki sanat ja runot jotka ovat minun leviäisivät heille, ne sanat ovat minun ja näytän ne vain sille joka tajuaa jostain jotain, ja sitten jos kuolisin äkillisesti kukaan, ei kukaan joka saattaisikin tajuta jostain jotain pääsisi lukemaan niitä.

kysynpä vaan, miksi runoa täytyy lausua? tiedän miksi, mutta miksi siksi? runo paperilla ja päässä, se on kauniimpi kuin runo jota kukaan ei jaksa kuunnella

 

tänään olin takaisin koulussa

jipii

siihen ei auta edes

Lucky Luke tai

Kerouac tai

uusi maailman pehmein collegepaitani