vihaan psykologian kirjaa

se ei anna oikein toivoa

ihan hullu kirja olkoot kuinka totta vain mutta minä en ala

paitsi että olen oppinut että se etten pysty oikein tekemään päätöksiä johtuu siitä etten ole aikuinen enkä varmaan jossain helvetin ajattelun vaiheessa

 

mitä jos se ainereaali menikin ihan kökösti no sitten minä en ala

 

mutta että minua väsyttää tämä että nämä elukat kuolee

 

kompastelen pikkuveljen huoneessa käsipainoihin

kaksi kiloo varpaisiin

 

nyt voisin unelmoida oikein urakalla kun olen ollut niin kiinni todellisuudessa koko viikon ja kai sitä edeltävänkin ja kai sitäkin edeltävän

 

voisinpa syödä kuin lintu

voisinpa alkaa taas kirjoittamaan jotain hyvää tai edes jotain

voisinpa taas koskea pianoon en ole soittanut koko kapistusta aikoihin

tämän minä kirjoitin joskus siitä on kauan

 

vappuna minulla oli sininen mekko ja äidin kengät

suuresti ilmaa kantapäissä

ilmapallot päärynämehua sisälle kätketty lusikka

on lintu

 

ja tämän kanssa

 

he juoksevat portaita ylös

ja hymyilevät mulle

paidassani on raitoja ja liimaa,

poskissani arpia

 

istuvat pöydän ääressä

kyynärpää kyynärpää kyynärpää-

ilman rakoja

 

tajusin mikä on, tunnen itseni ihan vanhaksi mummoksi, siksi on niin kummaa

ihan hupsua

ja kaikki mitä olen kirjoittanut on pelkkää paskaa