olen tullut siihen tulokseen, etteivät muut ihmiset pysty käsittelemään mua enkä minä muita. palasia minusta, kelpaako kellekään?

ei ja joskus se on ihan okei. toisaalta tympäisee.

toisille olen liian pieni, liian peloissani, ja toisille liikaa omilla jaloillani, liian vanha, liian kova ja mädäntynyt. minä olen minä. minä olen edelleen 75-vuotias vauvankapaloissa, nukun kerälläni sokeria nenässä mutta haluan nähdä liikaa, olen jo oksentanut osan kultahampaistani vessanpyttyyn. jonain päivänä tahdon varmasti olla jonkun alla selälläni, mutta en vielä, nyt tarvitsisin ensimmäistä kertaa elämässäni jonkun, jolla on silmät samalla korkeudella. se riittäisi ihan hyvin.