Aamu on liian lyhyt ja iltapäivä liian pitkä

Jaan teille yhden unelmani

haluan asua maalla puutalossa siinä vieressä heinäniitty pihassa pallonmuotoisia puita ja hän minulle tärkein uneliaana täkin alla lattialla ja hiljaisuutta ja tie pitkä tie joka on lämmin ja kostea kun herään aamuviideltä ja on ilmaa ja hiljaisuutta ja keltaista

ja olen helvetin vapaa helvetin vapaa

Perjantai oli hieno päivä

Jaanko senkin? No jaan.

Kadottiin koululta, livistettiin kirjastolle, jaettiin unelmia ikkunanpesusta ja siivoamisesta ja paperisilppureista ja kirjastotätiydestä, unelmia tulevaisuuden töistä, tutkittiin käsiemme viivoja, kynsien kuita ja psyykkisiä käsiäni, matkalla takaisin kiistellään minulla pitäisi olla murhaajan peukalo sillä rakastan maksalaatikkoa, täytyy taas muistaa että lontoo vie, lontoo vie, nti alokas soitti illalla, käski pitää itseni miehenä ja olla kiltisti,

mutta nyt onkin sunnuntai, vaikka onkin, tiedän että jaksan.

Katsokaa nyt unelmiani katsokaa nyt minua, lasten kiljunnan raiskaamalla omakotitalokentällä minä, haluaa repiä nahkansa irti kasvoista ja juottaa myrkkyä sunnuntai-iltapäiville

lyökää suunnitelma käteeni niin onnistun.