lauantai, 14. elokuu 2010
kasvoistani olen ihan kuin kuollut
ja yritän peittää sen puuterilla
lopulta näytän vielä enemmän kuolleelta.
eilen baari-illan jälkeen kävelin kotiin
pimeässä aurinkolasit päässä.
tahtoo oman talon.
tahtoo tahtoo kaikkea mahdollista. kummallista että maailmassa
on niin paljon paikkoja joissa en tahdo olla.
ja miksi on niin tylsää? vaikka musiikki on hyvää?
Tove Jansson: Reilua peliä
Riikka Pulkkinen: Raja
L.M. Montgomery: The Blythes Are Quoted
J.D. Salinger: Franny ja Zooey
Dave Thompson: Beyond the Velvet Underground
Patti Smith: Viattomuuden tunnusmerkit
Sylvia Plath: Ariel
Anna Gavalda: Lohduttaja
Pamela Des Barres: Kuumana bändiin
Mark Paytress: Patti Smith's Horses and The Remaking of Rock'n'Roll
Charles Dickens: Christmas Carol
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Allen Ginsberg: Huudon jälkeen - Runoja 1972-1992
Charles Baudelaire: Pahan kukkia
Robert Brokenmouth: Nick Cave - The Birthday Party and Other Epic Adventures
Anna Gavalda: Kunpa joku odottaisi minua jossakin
Mary Woronov: Swimming Underground - Vuoteni Warholin tehtaassa
Dan Fante: Pilvien pesijä
Patti Smith: Ihan kakaroita
Nick Cave & the Bad Seeds: Tupelo
Velvet Underground: Sister Ray
Siouxsie and the Banshees: Helter Skelter
Janis Joplin: Turtle Blues
Stray Cats: My One Desire
-on kahdeksantoista, ex-blondi ja pian ex-lukiolainen
-antaa huonoja ensivaikutelmia (ja usein toisiakin)
-omistaa isot silmät
-on toivoton unelmoija, ahdistuu maan pinnalle palatessaan
Elämän sekä unohtaman että rakastaman tyttösen vapaana virtaavia sanoja - runoblogi ja välillä taas ei. Sanat tulevat kun se kulkee silmät kaupungin kokoisina kaikkialla ja ei missään, imuroi hämähäkkejä ja kastelee varpaat sateessa.
Ja vielä: tekstieni osittainenkin kopiointi on ehdottomasti kielletty!
Kommentit